Artikkelit ja kirjoitukset

Tänne  ovat tervetulleita kirjoittamaan omalla nimellään kaikki kerholaiset jotka haluavat jakaa  muistojaan, kokemuksiaan, tietojaan, kaikkea mikä  liittyy Kanarian saariin tai Suomi-Kerhoon. Myös muut pyydetyt jutut tulevat tänne.

​

16.3.2023 Liisa Syrjänen Yhteispelillä monenlaista virkistystä

​

31.1.2023 Katariina Kiiliäinen NIE ja residenssia: miten niitä haetaan

​

12.4.2022 Liisa Syrjänen Vaeltamista ja patikointia

​

19.3.2022  Juha Hallenberg Kronikka: Kerhon koronatalvi 2021-22

​1.2.2022 Pekka Arinen Pensseli-Eero muistoissamme

29.1.2022 Liisa Syrjänen Vapaaehtoistyöntekijät - kerhon voimavara

​

1.6.2021 Seppo Kiiliäinen Noutoruokaa koronan aikaan

​12.1.2023 Katariina Kiiliäinen Asunnonvälitystä SISU

30.1.2021 Jappe Jyrkänne Katalonian aluevaalit lähestyvät

​

14.12.2020 Jappe Jyrkänne Corona-Joulu 2020

13.1.2019 Uolevi Lehtinen Riosta Antarktikselle! Lue lisää

10.3.2018 Hannu Vesa Espanja tänään - España hoy

Tiivistelmä Hannu Vesan 15. tammikuuta 2018 Las Palmasin Suomi-Kerhon keskustelupiirin käynnistävässä kokouksessa pitämästä alustuksesta. Lue lisää

8.3.2018 Pekka Arinen Suomi ja Espanja

Suomi ja Espanja ovat hyvin erilaisia eurooppalaisia valtakuntia. Molemmilla yhteiskunnilla on omat hyvät ja huonot puolensa. Eräässä asiassa espanjalaiset kuitenkin vetävät todella pitkän korren. Lue lisää

8.2.2018 Jeddy Anttila Mukava ilta Kerholla

Eilen kello 18.00 saavuin Kerholle. Baari auki. Kahvila auki. Ei yhtään asiakasta.  Sitten ovi aukeaa ja neljä asiakasta pujahtaa sisään myrskyn ja sateen keskeltä. Timon sateenvarjo oli kääntynyt nurin vaikka piti sitä vasten tuulta. Joukko katoaa kellariin. Lisää alakerran kävijöitä saapuu.  Myrsky ja sade vain jatkuu. Eipä näytä lupaavalta illan suhteen. Lue lisää

1.2.2018 Henrietta Arpiainen Gonzalez Karnevaalien historiaa

Las Palmasin karnevaalit ovat yksi Gran Canarian vanhimmista ja historiallisimmista tapahtumista. Yli viisi vuosisataa on juhlittu naamioita ja kujeilua. Lue lisää

1.2.2018 Jeddy Anttila Pikkujoutsenet Uuden Vuoden vietossa Suomi-Kerholla 31.12.2017 Katso video

12.11.2017 Raija Pitkänen 

Mitä kuuluu Suomi-Kerhon talouteen

Kerhon taloudenhoitaja kertoo yhdistyksen taloudellisesta tilasta, varallisuudesta ja Espanjan uudistuneesta arvonlisäverotuksesta. Lue lisää

13.9.2017 Seppo Kiiliäinen Kun kaupunki kadunnimeä ryhtyi muuttamaan

Lähdetään liikkeelle vuodesta 2015 kun Las Palmasin kaupunki päätti muuttaa yhden katunsa nimeä poliittisesti korrektimmaksi, siirrytään muistelemaan vuosisatojen takaisia asioita ja palataan lopulta nykypäivään. Lue lisää

Katariina Kiiliäinen 31.1.2023

NIE ja residenssia: miten niitä haetaan

NIE (Número de Identificatión de Extranjero) on Espanjan ulkomaalaisille

myöntämä henkilötunnusnumero. Se vastaa Suomen henkilötunnusta,

mutta siitä ei ilmene syntymäaikaa eikä sukupuolta.

Yli kolme kuukautta Espanjassa asuvien on lain mukaan ilmoittauduttava

ulkomaalaisrekisteriin eli haettava NIE.

Oma NIE tulee oleskeluoikeustodistukseen, siihen vihreään pieneen korttiin

(Certificado de registro de ciudadano de la Unión). Oleskeluoikeus eli

epävirallisesti sanottuna residenssia on väliaikainen (redidencia temporal) viisi

ensimmäistä asuinvuotta, sitten statuksen voi saada pysyväksi (residencia

permamente).

Korttia ei voi käyttää yksinään henkilökorttina, tarvitaan aina passi tai

henkilökortti. Usein NIE sujuvoittaa asioiden hoitoa.

Eläkeläisille asioiden hoitaminen on tehty suhteellisen helpoksi. Kela maksaa

terveydenhoidostasi kuukausittaisen kertasumman; ei tarvita elämistä

turvaavia pankkitalletuksia tai kattavia sairausvakuutuksia. Espanjassa EU[1]maiden eläkeläiset voivat hakea pääsyä sosiaaliturvan piiriin hakemalla Kelalta

S1-hoito-oikeustodistuksen.

Eläkeläinen Las Palmasissa: miten menetellä käytännössä

Suomessa:

1. Tee muuttoilmoitus Digi- ja väestötietovirastoon, Postille ja Kelaan.

    Verohallinnollekin on hyvä ilmoittaa muutosta.

2. Pyydä Kelalta S1-hoito-oikeustodistus.

3. Pyydä Kelalta Ulkomailla asuvan eläkkeensaajan Eurooppalainen

     sairaanhoitokortti (vihreätaustainen).

Gran Canarialla:

1. Ilmoittaudu Espanjan kansallispoliisin Ulkomaalaisrekisteriin

    (Registro de Extranjeros de la Policia National).

    Las Palmasissa Oficina de extranjeros, Comisaría de Policia on

    osoitteessa Plaza de Concorde 5.

    Mukana pitää olla kopioineen passi / henkilökortti, S1-todistus,

    vuokrasopimus ja lomake EX18 täytettynä. (Solicitud de inscripción

    en el Registro Central de Extranjeros_Residencia ciudadano de la UE)

    Hakemuslomakkeen saa virastosta ja se löytyy myös netistä:

    https://djrw2cmq7svtp.cloudfront.net/formularios/730.pdf

    Leimavero 12 € maksetaan pankkiin.

    Virastossa ei ole ajanvarausta. Jos kaikki vaadittavat asiakirjat ovat

    mukana, oleskeluoikeustodistuksen saa mukaansa.

2. Seuraavaksi voit ilmoittautua kunnan asukkaaksi (empadronamiento).

    Las Palmasissa kaupungintalo, Ayuntamiento de Las Palmas on

    osoitteessa León y Castillo 270. Kaupungilla on useita muitakin

    asiointitoimistoja, voit valita sinulle sopivimman.

    Virastossa on käytössä ajanvaraus (cita previa).

    Mukana pitää olla NIE-kortti, passi / henkilökortti, vuokrasopimus ja

    kuitti vuokranmaksusta ja kaikista kopiot.

    Päätös tulee parissa viikossa. Päätöksen (Volante de empadronamiento)

    noutamista varten pitää tehdä uusi ajanvaraus.

    Kunnan asukkaana voit hakea sosiaaliturvan siirtoa ja saada

    kanarialaisten matka-alennuksen (Bonificatión viajes).

3. Sitten sosiaaliturvan siirto Suomesta Kanarialle. Se tapahtuu Suomen

    Kelaa vastaavassa virastossa Instituto National de la Seguridad

    Social. Sen osoite on Calle Presidente Alvear 38-40.

    Mukana pitää olla NIE-kortti, passi / henkilökortti, kaupungin     

    asumisoikeus (Volante) ja Kelan S1 ja kaikista kopiot.

    Virasto toimii ajanvarauksella. Päätös tulee postitse.

4. Lopuksi käynti terveyskeskuksessa ja terveydenhoitokortin (Tarjeta

    Sanitaria) hakeminen. Selvitä oma terveyskeskuksesi ja mene sen neuvontaan mukanasi

    NIE-kortti, passi/henkilökortti ja sosiaaliturvan siirtopäätös. Saat oman korttisi saman tien tai                   muutaman päivän päästä.

    Tarjeta    Sanitaria -kortilla saat samantasoista terveydenhoitoa kuin 

    kanarialaisetkin – terveyskeskuksessa, erikoislääkäreillä ja sairaaloissa ja

    lääkkeistä maksat ainoastaan 10 %. Palvelusta vastaa Servicio Canario

    de Salud.

    Kirjoitus on tarkoitettu opastukseksi Gran Canarialle muuttaville suomalaisille

    eläkeläisille.

    Jokaisen muuttajan on tehtävä osoitteenmuutos Suomeen ja jos oleskelu

    kestää yli kolme kuukautta, lain mukaan on ilmoittauduttava Espanjan

    kansallispoliisin toimistolla. Kela edellyttää sosiaaliturvan siirtoa, jos oleskelu

    on pysyväisluonteista.

    Usein talviasukkaat käyttävät kuitenkin matkavakuutuksensa turvin yksityisiä

    terveyspalveluita tai sitten akuuttitapauksissa Eurooppalaisella

    sairaanhoitokortilla julkisia terveydenhoitopalveluita.

   Kirjoitus on tarkoitettu opastukseksi Gran Canarialle muuttaville suomalaisille eläkeläisille. Jokaisen        muuttajan on tehtävä osoitteenmuutos Suomeen ja jos oleskelu kestää yli kolme kuukautta, lain     mukaan on ilmoittauduttava Espanjan kansallispoliisin toimistolla. Kela edellyttää sosiaaliturvan siirtoa, jos oleskelu on pysyväisluonteista. Usein talviasukkaat käyttävät kuitenkin matkavakuutuksensa turvin yksityisiä terveyspalveluita tai sitten akuuttitapauksissa Eurooppalaisella sairaanhoitokortilla julkisia terveydenhoitopalveluita

Henrietta Arpiainen Gonzalez 1.2.2018

Karnevaalien historiaa

​Vuosisadat 1400-1700

Las Palmasin karnevaalit ovat yksi saaren vanhimmista ja historiallisimmista tapahtumista. Yli viisi vuosisataa on juhlittu naamioita ja kujeilua. Karnevaalien historia alkaa melkein samoilta ajoilta kun kaupungin historia. Gran Canarian pääkaupunki perustettiin 24. kesäkuuta vuonna 1478 ja hyvin nopeasti se osoitti kykynsä liittää yhteen eri kulttuureja, johtuen väestönsä erilaisista alkuperistä.

Historialliset dokumentit osoittavat, että ensimmäinen karnevaaleihin rinnastettava juhla on ollut 1500-luvulla: vuonna 1574 tanssiaisissa, joissa pukeuduttiin naamioihin ja valeasuihin. Tanssiaiset pidettiin Casa del Canónigo Pedro Leonissa ja syynä olivat Matías Cairascon häät.

José de Viera y Calvijon kirjoittamassa Kanarian historiassa Íñigo de Brizuela kertoo, kuinka helmikuussa 1635 hänelle tarjoiltiin mahtava juhla-ateria ja kolme bankettia paastoa edeltävinä päivinä.

1700-luvulta on historian kirjoissa useita erilaisia merkintöjä italialaisten oleskelusta saarella, sekä heidän mieltymyksestään naamiaistansseihin.

​

​1800-luku

Karnevaalit elivät ensimmäisen suuren nousunsa 1800-luvun puolessa välissä. Sosiokulttuuristen instituutioiden syntyminen auttoi luomaan karnevaaleja erilaisilla teemoilla. Silloin oli myös ensimmäisiä karnevaalikulkueita joissa oli mukana koristeltuja vaunuja ja naamioihin pukeutuneita juhlijoita. Tämä oli kauppiaiden, kirjallisuuden liiton ja Las Palmas Clubin loisto aikaa jolloin Pérez Galdósin teatteri oli keskeisessä roolissa esittäessään useita tanssi- ja karnevaalinäytöksiä.

​

1900-luku  -  Talvijuhlat

20. vuosisadalla Club Náuticon ja Club Victorian perustaminen laajensi karnevaalikarttaa satamaan ja La Isletan kaupunginosaan. Francon diktatuuri esti tapahtuman järjestämisen, jonka vuoksi se naamioitiin ”Talvijuhliksi” ja vietettiin salassa. Näitä juhlia isännöivät aina kaupungin tärkeimpiin lukeutuvat urheilu- ja sosiaaliyhdistykset. Tanssin ja esitysten täytteiseen salajuhlaan saavuttiin karnevaaliasut lakanoilla peitettynä.

​

1976 – Katukarnevaalien elpyminen

Nykyaikainen karnevaali sai syntynsä 1976. Tällöin karnevaalit palasivat kaduille ja niitä juhlittiin näyttävästi. Muutamia kuukausia Francon kuoleman jälkeen La Isletalla asuvan Manolo García soitti kunnan kuvernöörille ja sai luvan järjestää karnevaalit kadulla. Näin kulkueet ja naamiot palasivat kaikkien nähtäville 40 vuoden tauon jälkeen. La Isletan asukkaat ottivat ohjat käsiinsä ja muodostivat ensimmäisen karnevaalitoimikunnan joka järjesti karnevaaleja nykymuodossaan ensimmäiset vuodet.

​

1980-luku

1980-luvulla karnevaaliorganisaation täytyi jo ammattimaistua ja erikoistua. Karnevaalit olivat levinneet koko kaupunkiin ja vaati suurempaa budjettia, enemmän tapahtumia ja kaupungin puolelta tulevaa ohjausta. Tämä kaikki sai aikaan yhteistyön karnevaalitoimikunnan ja kaupungin välillä. Sopimuksen luomisessa karnevaalien suurella ystävällä, pormestari Juan Rodríguez Dorestella oli erittäin tärkeä rooli. Hän sai aikaan sekakomission karnevaalien järjestämiseksi.

Vuonna 1986 otettiin toinen suuri askel karnevaalien organisaatiossa, kun perustettiin Fundación del Carnaval de Las Palmas. Tämä yhdistys koostui kaupungin, poliittisten ryhmien, naapurustoyhdistysten, karnevaaliryhmien ja muiden sosiaalisten ryhmien edustajista. Noina vuosina järjestettiin edelleen muistissa oleva Venetsia juhla Veguetassa.

1990-luku

1990-luku alkoi muutoksilla karnevaalien rakenteessa ja perustettiin Sociedad Anónima Fiestas del Carneval de Las Palmas. Vuonna 1995 Santa Catalinan puistosta tuli karnevaalien pääpiste jossa olivat kaikki tärkeät esiintymiset ja tapahtumat. 1998 oli tärkeä vuosi karnevaalien historiassa: silloin tapahtumaan tuli mukaan Drag Queen -gaala joka löi laudalta kaikki odotukset ja on siitä lähtien ollut ikään kuin karnevaalien käyntikortti. Edelleenkin Drag Queen -gaala on yksi karnevaalien tärkeimpiä tapahtumia, joka on saavuttanut huomattavaa kansainvälistä suosiota.

​

21. vuosisata

Viimeisten 30 vuoden aikana karnevaaleista on tullut sosiaalisesti ja taloudellisesti Gran Canarian suurin tapahtuma jolla on äärimmäisen suuri turisteja houkutteleva vaikutus. Juhla, joka on osannut muuntautua viihteen, huvin ja massamedian vaatimalla tavalla, säilyttäen kuitenkin osan alkuperäistä tunnelmaansa. Vuonna 2001 perustettiinn Promoción de la Ciudad de Las Palmas de Gran Canaria, S.A, joka otti vastuun karnevaalien järjestämisestä. Tänä päivänä Gran Canarian pääkaupungissa järjestettävät karnevaalit on luotu tunnettujen ja tärkeiden persoonien arvokkaalla ja suurella panostuksella.

​

Lähde: www.lpacarnaval.com (karnevaalien virallinen nettisivu)

Pekka Arinen 8.3.2018

​

Suomi ja Espanja

​Suomi ja Espanja ovat hyvin erilaisia eurooppalaisia valtakuntia. Espanja on kaikilla tavanomaisilla mittareilla suurempi kuin Suomi. Vaikka Suomen pinta-ala on suurempi kuin Italian ja pienempi kuin Saksan, niin Espanja on vielä suurempi. Väestön ja sen moninaisuuden eroista tuskin kannattaa edes järkevästi keskustella.

​Suomalaisten keskeisin turistikohde on Viro. Ruotsi ja Espanja tarvitaan yhdessä ennen kuin saadaan sama yöpymismäärä kuin Virossa.

​Joka tapauksessa Espanja kiehtoo suomalaisia tavattomasti. Se on suhteellisen kaukana Ruotsiin ja Viroon verrattuna, mutta lentokoneella melko lähellä.

​Kun kysyy Suomeen jääviltä sukulaisilta ja tuttavilta, että mitä he haluaisivat lahjaksi Espanjasta, niin useimmiten vastauksena on aurinko ja lämpö.

​Näitä lahjoja voi tietenkin tuoda hieman vesitettynä iloisena mielenä ja lentokentältä hankittuna hunajarommina. Luonnonvoimille ei mitään voi.

​

​Espanja

​Jotkut matkaajat haluavat tutustua kohdemaahansa tavallista enemmän. He saattavat opiskella maan kieltä ja lukea maan historian käännekohtia. Näin ainakin sukulaisille ja ystäville tavallisesti kerrotaan. Usein tutustuminen jää flamencon kastanjettien hankkimiseen ja huimiin tarinoihin hotellien ja uima-altaiden moni-ilmeisestä elämästä. Sopivasti illanistujaisissa lausuttu espanjalainen ilmaisu, Hola, Cerveza, Vino Blanco/Tinto vahvistaa syventymistä kulttuurin saloihin.

​Nämä kulttuurin pintarakenteet ovat useimmiten se taso, jossa turistit liikkuvat. Kotoisat ongelmat ja tiukka työtahti painaa tavallisesti enemmän kuin jatkuva perehtyminen espanjalaiseen elämänmenoon.

​Miksi pitäisi perehtyä siihen, miksi sähköjohdot on vedetty enemmän kuin vaarallisen näköisesti? Miksi pitäisi pohtia rakennusten keskeneräisyyksiä tai kahvilakeskustelujen desibelirajoja? Miksi pitäisi pohtia raha-automaattien tai vuokra-asuntojen laitteiden toimimattomuutta? Töihin on mentävä. Lapsi on vietävä tarhaan. Kaupassa on käytävä jossain matkojen päässä. Anoppikin/appiukkokin vaatii aina sitä ja tätä lisäpalvelusta. Tässä vielä kieliopintoja ja kulttuuriin perehtymistä!

​

​Espanjaa tarkemmin

​Näin päästäänkin helposti asioihin, joita Espanjassa talven pakkasia paossa olevat henkilöt voisivat oppia ja viedä mukanaan tuliaisina kotimaahansa. Tavalliselle viikkoturistille nämä asiat eivät avaudu.

​Päällisin puolin molemmat maat näyttävät moderneilta eurooppalaisilta mailta. Kuitenkin kulttuurin syväranteissa on huomattavia eroja. Asian voisi kuvata niin, että Suomessa on siirrytty byrokratiayhteiskuntaan ja Espanja on vielä suurelta osin kansalaiskoti. Jos Espanjassa paikallinen joutuu sairaalaan, niin siellä on vähän päästä koko suku, usein yötä päivää. Jos Suomessa joutuu sairaalaan, niin sukulaisia saavat hoitajatkin tikulla etsiä. Espanjassa ei tutustuta ystävään, vaan ystävän ystäviin. Naimisiin ei mennä parisuhteeseen, vaan osaksi moni-ilmeistä sukulaisjoukkoa. Vaikka Espanja täyttää luonnollisesti monet EU:n vaatimukset, niin ilman tuttuja ja erityisesti tutun tuttuja asioiden hoito saattaa monimutkaistua. Lakien tulkinta on usein taitolaji.

​Me suomalaiset hieman ihmettelemme tällaista yhteiskunnallista toimintaa. Tosin emme tietenkään ihmettele hirviporukoiden, salaseurojen ja muiden äijäporukoiden sekä lasikattoa särkevien feministien toimintaa.

​

​Uusi tuontilaji

​Molemmilla puolilla, byrokratiayhteiskunnalla ja kansalaiskodilla, ovat hyvät ja huonot puolensa. Kuitenkin eräässä asiassa espanjalaiset vetävät todella pitkän korren.

​Asia liittyy siihen, mikä on vaivannut suomalaista yhteiskuntaa jo vuosia ellei vuosikymmeniä: koululaiset ja erityisesti pojat yksinkertaisesti tyhmenevät vuosi vuodelta. Tämä ei ole enää muheva otsikko iltalehdissä, vaan ikävä tosiasia opetusministeriön pöydällä. Ministeriö ei luonnollistikaan osaa tehdä asialle mitään ja tutkijatkin ovat usein sormi suussa.

​Espanja ei ole PISAn parhaita maita. Mutta jotain sieltä olisi opittava. Yllättäen keskuksena ovat karnevaalit. Tämä keväinen tapahtuma kokoaa lapsia ja aikuisia joka kylästä ja kaupunginosasta. Jokaiselle löytyy paikka ja kaikki nauttivat koko vuoden valmisteluista ja esiintymisistä. Tämä on todellista yhteisöllistä, kansalaiskodin toimintaa.

​Meillä kokoavia organisaatioita ovat urheilun eri lajit. Tosin toiminta tapahtuu vanhempien rahoilla ja sitä vetää muutaman urheilijan kansainväliset saavutukset. Joukkonautinta on toki olemassa, mutta se on vähäistä. Kilpailumentaliteetti on liian vahvasti esillä. Lapset eivät pääse luontaisesti omaksumaan hyvälle elämälle kuuluvia aineksia, joita ovat mukanaolo ja kaikkien tasavertainen hyväksyntä.

​Yhdistämällä espanjalaisten yhteisöllisyys ja elämästä nauttiminen pohjoisten pakkasten ja tuulien määrätietoisuuteen on asia, joka meidän olisi opittava ja kerrottava eteenpän. Siihen varmaan kuluu monta talvea Kanarian lämmössä, mutta joskus se on aloitettava. Ei anneta periksi. Lapsemme tarvitsevat muitakin tuliaisia kuin käsin kosketeltavia.

Pekka Arinen

Hannu Vesa 15.1.2018

Espanja tänään - España hoy

Nykyään Espanja on perustuslaillinen kuningaskunta. Vuoden 1978 perustuslailla kuninkaan valtaoikeuksia on rajoitettu voimakkaasti. Kansaa edustaa kaksikamarinen Cortez, joka säätää lait ja joka valitsee toimeenpanovaltaa käyttävän hallituksen. Vallan painopiste on Cortezin alahuoneella, joka valitaan suorilla ja yleisillä vaaleilla. Parlamentaarisesti hallittu maa Espanja on ollut jo vuodesta 1812. Mutta oikeasta demokratiasta voitanee puhua vasta toisen Tasavallan perustamisesta vuonna 1931 lähtien. Ja sekin päättyi Fransisco Francon upseeritovereineen vuonna 1936 aloittamaan sisällissotaan. Jonka seurauksena maahan pystytettiin fasistinen diktatuuri. Sen vuoden 1978 perustuslaki päätti.

Espanja on kovin erilainen demokratia kuin Suomi. Sen historia ja sosiaali-maantieteellinen rakenne muistuttaa enemmän Suomen naapurimaa Venäjää: Maa on jossain mielessä vieläkin kokoelma erilaisia pikkuvaltioita ja kansallisuuksia, jotka eivät ole kasvaneet yhteen. Vuoden 1812 perustuslaissa maasta puhuttiin ”Espanjoina”. Vasta lyhytaikaisen ensimmäisen Tasavallan perustuslaissa vuodelta 1874 maasta oli tullut Espanja. Sitä pitivät kasassa aina keskiajan lopulta asti ns. ”reconquistaa” johtanut Kastilian kuningaskunta ja tiukan vanhoillinen tulkinta katolisesta uskosta. Oma synkkä roolinsa oli kansaa terrorisoineella ja uskonpuhdistuksen vastaista lähetystyötä tehneellä inkvisitiolla.

Tämän päivän poliittisessa sielunmaisemassa heijastuu Espanjan uudempi historia. Maan suurin ja hallituspuolue Partido Popular (kansanpuolue) on 1990-luvulla silloiset keskustalaiset porvaripuolueet syrjäyttänyt oikeistopuolue. Sen arkkitehtejä olivat eräät Francon hallinnon aikaiset vaikuttajat. Kuitenkin pääurakan Espanjan demokratisoinnissa ja nykyaikaistamisessa on tehnyt vuonna 1982 alkaneella ja pitkään jatkuneella hallituskaudellaan suurin oppositiopuolue PSOE (sosialistit/sosialidemokraatit): Me suomalaiset Espanjan kävijät olemme esim. voineet omakohtaisesti tutustua maan korkeatasoiseen kansanterveysjärjestelmään.

​PSOE perustettiin varsin vähin äänin 1879 mutta kasvoi asteittain rinnan ”työväentaloliikkeen” ja ammattiliitto UGT:n kanssa lopulta toisen Tasavallan johtavaksi poliittiseksi voimaksi.

Vuoden 2008 pankkikriisi järkytti syvästi Espanjaa, joka jo valmiiksi kärsi pitkään jatkuneesta joukkotyöttömyydestä. Työttömät, kodeistaan häädetyt ja ilman tulevaisuuden näköalaa eläneet nuoret ilmestyivät kaduille. Syntyi ulkoparlamentaarinen painostusliike ”Indignados”. Sen radikaalimpi osa järjestäytyi puolueeksi nimeltä PODEMOS (Yes, we can), joka monessakin mielessä edustaa Espanjan poliittisessa historiassa tärkeää anarkismia. Anarkistit, jotka olivat paitsi sosialisteja/kommunisteja, olivat ennenkaikkea kaiken valtiollisen pakkovallan ja vallan keskityksen vastustajia. Joulukuun 2015 vaaleissa PODEMOS nousi kannatusluvuissa lähelle PSOE:tä. Ja ennenkaikkea Kataloniaa tukialueenaan pitänyt toinen protestipuolue Ciudadanos (kansalaiset) sai myös merkittävän kannatuksen. Niin että PP:llä on tämän jälkeen ollut vähemmistöhallitus, joka on nojautunut useimmiten porvarillis-liberaalisen Ciudadanoksen tukeen.

Tänä talvena uutisotsikoissa on ollut ennenkaikkea Katalonia. Katalonia on eräs vuoden 1978 perustulain mainitsemista itsehallintoalueista ”autonomioista”. Itse asiassa koko Espanja on jonkinmoinen liittovaltio, joka koostuu 17 autonomiasta. PP:n johtaman keskushallituksen määräämissä alueparlamentin vaaleissa joulukuussa 2017 itsenäisyysmieliset puolueet saivat toistamiseen enemmistön. Vaikka Ciudadanos – itsenäisyyttänyyttä vastustanut puolue – saikin suurimman yksittäisen puoluekannatuksen.

Kanarian Saaretkin ovat yksi autonomioista. Mutta Katalonialla on pitkä oma ja omalaatuisensa historia. Lähtökohdiltaan se oli osa myöhemmin Etelä-Ranskan muodostanutta Oksitaniaa. Ja sen kieli ”katalaani” on lähellä ”oksitaniaa”. Kuitenkin Barcelonasta, Katalonian pääkaupungista, muodostui Espanjan talouden keskus, joka kautta aikojen on vetänyt puoleensa väkeä muualta Espanjasta ja koko suuresta latinalaisesta siirtomaaimperiumista. Ja viime aikoina Pohjois-Afrikasta, jonne Espanja valapattoisesti karkoitti 1500-luvun alussa maan silloisen muslimiväestön. Niinpä tänä päivänä maassa puhutaankin Katalonian itsenäistymispyrkimysten ohessa myös entisen siirtomaa”imperiumin vastaiskusta”!

Tämä on tiivistelmä Hannu Vesan 15. tammikuuta 2018 Las Palmasin Suomi-Kerhon keskustelupiirin käynnistävässä kokouksessa pitämästä alustuksesta.